Kärkölän Demareiden historiaa

Historiaa
Historiikki Järvelän Työväenyhdistys r.y.:N 50-vuotistaipaleelta vuosilta 1938–1988  Lukiessamme historiallisista tapahtumista viime vuosisadan alkupuolelta, jolloin työväenliikkeen syntysanat lausuttiin maassamme, sekä ajattelemme mielissämme niitä olosuhteita joissa työväestö silloin joutui elämään, niin joudumme toteamaan sen suuren muutoksen, mikä on tapahtunut sen ajan elinmahdollisuuksien ja nykyisen elintason välillä. Kun kirjoitettiin vuosiluku 1900, ei vielä osattu uneksiakaan siitä, että työväestöllä olisi sellaisia sosiaalisia lakeja ja etuuksia, joita nyt voimme todeta olevan.  Toimintaansa aloittelevalla työväenliikkeellä olivat pääasiallisina tavoitteinaan lyhyempi työpäivä, yleinen äänioikeus sekä torpparivapautus.  Nämä asiat tuntuvat meistä nykyajan järjestöihmisistä niin luonnollisilta, että harvoin kiinnitämme huomiota niihin, kuin moniin muihinkaan saavutuksiin. Yhtenä suurena saavutuksena voinemme todeta työväenliikkeen alkuaikojen toimitalojen rakentamiset talkootyönä. Niitä rakenneltiin pitkän päivätyön jälkeen iltapuhteilla ja pyhäisinä vapaapäivinä. Tämä varmaankin vaati silloisilta puolueveteraaneilta vankkaa periaatteellista asennoitumista sekä suurta uhrautuvaisuutta aatteen puolesta.  Alkuaikojen työväenyhdistyksissä saattoi johtotehtävissä olla myös porvarillisia henkilöitä jotka halusivat kyllä kohentaa työväen asemaa, mutta samalla he pyrkivät toiminnallaan suojelemaan yhteiskuntaa työväen itsenäistymiseltä. Vuosisadan alkupuolella Kärkölässäkin aloitettiin työväen järjestötoimintaa kolmessa kylässä. Asiasta säilyneiden tietojen perusteella voidaan todeta, että esim. Marttilaan oli perustettu työväenyhdistys vuonna 1902 ja Lappilaan vuonna 1906. Kärkölän Kirkonkylän Työväenyhdistyksen perustavakokous on pöytäkirjan mukaan pidetty seppä Simberin asunnossa Kirkonkylässä sunnuntaina marraskuun 17p:nä vuonna 1901  Viimemainitun yhdistyksen perinteiden jatkajaksi on 29.5.1938 pidetyssä kokouksessa perustettu Järvelän Työväenyhdistys r.y., jonka 50 vuotisen toiminnan merkkijuhlaa vietettiin 1988.  Tämän perustavan kokouksen pöytäkirjasta voidaan todeta, että kokous pidettiin Viljam Hyvärisen asunnolla tai mahdollisti sen pihamaalla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin osuuskaupanhoitaja Eemeli Kataja ja sihteeriksi Armas Lahtinen. Paikalla olleiden henkilöiden lukumäärästä ei ole merkintää.  Tässä kohdassa mainittakoon, että ensimmäiseen johtokuntaan valittiin kuusi (6) varsinaista ja neljä (4) varajäsentä seuraavasti: Eemeli Kataja, Olavi Tuura, Rudolf Kimiläinen, Helmi Hyvärinen, Sulo Tuominen ja Armas Lahtinen. Varajäseniksi valittiin: Vilho Ahonen, Hilda Salonius, Viljam Hyvärinen ja Juho Tuomi.  Ensimmäisenä toimintavuotenaan johtokunta kokoontui seitsemän (7) kertaa ja kuukausikokouksia pidettiin kaksi (2). Perustavan kokouksen jälkeen pidetyssä ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Olavi Tuura, varapuheenjohtajaksi Eemeli Kataja, sihteeriksi Armas Lahtinen ja rahastonhoitajan tehtävään Eemeli Kataja.  Kokousten pitopaikkoina ensimmäisellä toimintavuodella olivat pääasiassa jäsenperheiden asunnot. Useimmiten pöytäkirjoihin on merkittynä joko Hyvärisen tai Mäntymäen asunnot. Vallitsevina asioina kokouksissa esiintyi varojen hankinta yhdistyksen toimintaan joko iltamatoiminnalla tai muita keinoja käyttäen. Yhdistyksen toimipaikkaa varten sopivan tonttimaan löytäminen ja hankkiminen omistukseen esiintyi myös merkittävänä tavoitteena. Toimintavarojen hankkimiseksi iltamatoiminnan ohella yhdistys päätyi eräänlaiseen lainakorttisysteemiin. Lainakortteja päätettiin painattaa ja hankkia 300 kpl:ta ja myydä niitä hintaan 50 markkaa/kpl. Nämä lainakortit allekirjoittaisivat yhdistyksen puolesta puheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Päiväys niihin päätettiin merkitä myynnin yhteydessä ja lainakorttien takaisinlunastaminen alkaisi neljän (4) vuoden kuluttua myyntipäivästä lukien. Lainakorttien laillinen puoli varmistettiin piiritoimiston avulla ja korttien myyminen järjestettiin siten, että jokainen johtokunnan jäsen ottaa myytäväkseen kymmenen (10) lainakorttia. Lappilan ja Marttilan työväenyhdistyksille päätettiin lähettää kirjelmä, että niissä otettaisiin näitä velkakirjoja. Syyskuun 1 p:nä 1938 pitämässään kokouksessa yhdistyksen johtokunta päätti mm. ehdottaa, että yhdistykselle hankittavan tontin pitäisi olla pinta-alaltaan 2000 m2. Hyväksyttiin Rudolf Kimiläinen ottamaan tietoa tontin ostajasta (Eemeli Mäenpää) ja muista siihen kuuluvista asioista ja sen jälkeen ilmoittamaan tiedoistaan johtokunnalle. Yksityishenkilöön tontin ostajana turvauduttiin siinä mielessä, että katsottiin yhdistyksen jäävän ilman tonttia, jos se esiintyisi ostajana tai vuokratontin hakijana. Ennakkotapauksena paikkakunnalla pidettiin Lappilan Osuuskauppa rl. Järvelän myymälän tarpeisiin noin kaksi vuotta aikaisemmin vireillä olleen tonttikaupan vaiheita. Tällöin piti Lappilassa asuneen vaatturi August Malisen käydä ostamassa maanomistajalta (Lauri Kaarela) tontti perustettavaa räätäliliikettä varten. Arvat a saattoi, että menetelmä ei miellyttänyt Järvelän porvaristoa ja niinpä tontille rakennettu myymälä saikin haukkumanimen ”Moskova”. Marraskuulla Mäntymäen asunnolla pidetyn johtokunnan kokouksen ja Hyvärisen asunnolla pidetyn kuukausikokouksen asioina olivat mm. pikkujoulun järjestäminen, joko Lappilan Osuuskaupan kahvilassa Järvelässä tai Kirkonkylän työväentalolla. Keskustelun alaisena oli myös iltamien järjestäminen Marttilan työväentalolla. Iltamatilaisuus tulisi olemaan yhdistyksen toiminnan alkamisjuhla ja valittiin sitä varten toimikunta, joka hankkisi näytelmän sekä määrittelisi tarvittavan ohjelman. Toimikuntaan kuuluivat Eemeli ja Hilma Kataja, Olavi Tuura ja Ellen Hietaharju. Puheenjohtajan ilmoituksen mukaan myös yhdistyksen ensimmäiset rekisteripaperit oli vastaanotettu 28.10.1038. Perustamisvuoden loppu kuluikin sitten edellä kerrotuissa tunnelmissa. Vuonna 1939 yhdistys kokoontui 18 kertaa. Näistä oli johtokunnan kokouksia 11 sekä 7 jäsenkokousta. vuosikokoustaan 19.2.1939 yhdistys piti vaalivalmistelujen alkuna ja nimettiin tässä kokouksessa eduskuntaehdokkaat sekä asetettiin vaalitoimikunta em. asiaa varten. Tässä kokouksessa yhdistys teki myös päätöksen tehdä kunnalle anomuksen tonttimaan ostamiseksi tai vuokraamiseksi kunnalta. Talvikausina pidetyt kokoukset olivat hiljaisia ja niissä käsiteltiin pääasiassa piiriltä saapuneita kiertokirjeitä. Kokouksessaan 25.5.1939 päätti yhdistys järjestää tanssi-iltamat Marttilan työväentalossa 11.6.1939. Vaalijuhlia päätettiin järjestää kahdet (2) joista toinen Järvelässä ja toinen Kirkonkylän työväentalossa. Yhdistyksen taloudellista tilannetta oli näin ryhdytty parantamaan ja todettakoon tässä kohdassa, että aikaisemmin mainittujen velkakirjojen myynnillä oli tilikirjamerkintöjen mukaan vuoden 1938 aikana saatu kasaan 1600 markkaa alkupääomaksi. Kokouksessaan 27.8.1939 yhdistys hyväksyi tonttiasiassa Kärkölän kunnan kanssa aikaansaadun vuokrasopimuksen, jota yhdistyksen puolesta aikaisemmin oli valtuutettu neuvottelemaan Kalle Ahonen ja Emil Järvinen. Tämä 2000m2:n tontti, jolla yhdistyksen toimitilat nykyäänkin sijaitsevat, saatiin tuolloin vuokratuksi 50 vuodeksi ja siinä kasvavat puut ostetuksi yhdistykselle 2540 markan hinnalla. Vuokrahinnaksi oli nähtävästi sovittu 55 mk/vuodessa. Viimeisen kokouksensa vuonna 1939 yhdistys piti 1.10.1939, ennen Suomen julistamista poikkeustilaan talvisodan vuoksi 23.11.1939. Tämän jälkeen yhdistyksellä ei ollut kokouksia kuin 14.7.1940 ja 27.10.1940 sekä 5.1.1941. Yhdistyksen johtokunta totesi 14.7.1940 pitämässään kokouksessa pyrkivänsä toimimaan kulumassa olevan vuoden loppuun, koska ilmoitettuun vuosikokoukseen ei ollut saatu päätösvaltaisuutta jäsenien riittämättömyyden vuoksi. Puheenjohtaja (Olavi Tuura) ja sihteeri (Armas Lahtinen) toimittavat yhdistyksen maanvuokrasopimuksen vahvistettavaksi. Vuoden 1941 tammikuulla yhdistyksen johtokunta kokoontui 5 päivänä pohtimaan tulevaa toimintaa ja teki ehdotuksia seuraavalle vuosikokoukselle, joka pidettiin sitten 16.3.1941 Hyvärisellä. Mukana vuosikokouksessa oli 12 yhdistyksen jäsentä. Tässä kokouksessa valittiin johtokunnan jäsenten täydentämisen lisäksi edustajat kunnallisjärjestöön ja todettiin kunnallisjärjestön kokoontuvan Marttilassa. Piirikokousedustajiksi valittiin Olavi Tuura ja Eino Ahonen. Vuosikokouksen lopussa johtokunta kokoontui ja valitsi keskuudestaan virkailijat seuraavasti: puheenjohtajaksi Olavi tuura, varalle Kalle Ahonen, rahastonhoitajaksi Lauri Lehti, varalle Eino Ahonen, sihteeriksi Armas Lahtinen ja lisäksi johtokuntaan todettiin kuuluvan Rudolf Kimiläinen, Helmi ja Viljam Hyvärinen ja Juho Tuomi. Tämän kokouksen pöytäkirjasta on luettaviss a, että ryhdyttiin ottamaan selvää lavan rakentamisluvasta vuokratulle tontille. Samoin myös selvitettiin Sos.dem. piiriltä rakennusaineiden saanti kirkonkylän työväentalolta lavan rakennusaineiksi. Asiaa hoitamaan valittiin toimikunta johon kuuluivat Olavi Tuura, Armas Lahtinen ja Eino Ahonen. Lavan rakentamisasiasta oli tehty merkintä yhdistyksen pöytäkirjaan 20.4.1941 ja todettu, että asiassa ei ole päästy lopulliseen ratkaisuun ja sen johdosta päätettiin ottaa uusi yhteys ni mismieheen (Urho Valo). Tämän jälkeen johtokunta oli ripeästi ryhtynyt selvittämään rakentamisasiaa ja toteaa 11.5.1941 pitämässään kokouksessa Eino Ahosen ottaneen piiritoimistosta selvyyttä Kirkonkylän työväentalon irtaimistosta ym. siellä hoitamatta olevista asioista. Johtokunta päätti tutustua tilanteeseen Kirkonkylän työväentalolla 18.5.1941. Seuraavassa kuukausikokouksessa 8.6.1941 oli mukana myös silloinen piirisihteeri Einari Saarinen ja tehdyistä päätöksistä mainittakoon mm.: -      Järvelän työväenyhdistys päätti periaatteessa yhtyä Kärkölän kk:n yhdistyksen kanssa. Asia jätettiin kuitenkin virallisesti vuosikokoukselle ja yhtyneiden yhdistysten nimeksi päätettiin ehdottaa ”Kärkölän Yhdistys”, syystä, että toimialue laajenee. -      Valittiin toimikunta Kirkonkylän työväentalon myyntiä varten ja alimmaksi myyntihinnaksi määrättiin 50,000 mk. Muuten toimikunta sai asiaan melko laajat valtuudet, todetaan pöytäkirjassa. -      Päätettiin pitää rakennusaineiden ajotalkoot kirkonkylästä uudelle tontille 11.6.1941 ja tämä toteutuikin päätetyllä tavalla. -      Tanssilavan rakennuttamisvaltuudet annettiin toimikunnalle Lauri Lahti, Armas Lahtinen ja Rudolf Kimiläinen. Lisäksi todettiin, että Eino Ahonen oli lupautunut rahoittamaan lavan rakentamista 10,000 markan summaan saakka, ehdolla rahojen takaisinsaantiin, kun kirkonkylän talo on myyty. Asian viivästymisessä lasketaan käypä korko. Tämä kokous ja siitä tehdyt pöytäkirjamerkinnät ovatkin sitten viimeiset ennen ns. jatkosodan alkamista. Niinpä on todettavissa, että yhdistyksen toimintaan osallistuneet parhaassa iässä olevat määrättiin ”liikekannalle” ja itärajalle yhteisten suurempien asioiden hoitoon. Yhdistyksen asiat jäivät vanhenevien henkilöiden varaan ja seuraavat pöytäkirjamerkinnät ovatkin sitten 18.2.1945 jolloin yhdistys piti ns. herätyskokouksen Armas Lahtisen asunnolla. Mainittakoon, että tässä kokouksessa olivat läsnä Kalle Ahonen, Armas Lahtinen, Viljam Hyvärinen, Erkki Nieminen ja Matti Järvinen. Lisäksi oli neuvoteltu asiasta Eino Ahosen kanssa hänen ollessaan estynyt kokoukseen saapumasta. Tässä kokouksessa tehtiin ehdotukset vuosikokoukselle yhdistyksen virkailijoista sekä uudistettiin ehdotus Kirkonkylän Työväenyhdistykseen yhtymisestä. Myös tonttimaan vuokranmaksu päätettiin saattaa ajantasalle. Vuosikokouksessa 11.3.1945 valittiin puheenjohtajaksi Armas Lahtinen ja varalle Kalle Ahonen, sihteeriksi Erkki Nieminen. rahastonhoitajaksi Eino Ahonen, lisäksi johtokuntaan valittiin Helmi ja Viljam Hyvärinen sekä Matti Järvinen. Tässä kohtaa tulkoon mainituksi, että yhdistyksen johtokuntaan kuuluneet Väinö Pollari ja Rudolf Kimiläinen jäivät joukosta pois ja siirtyivät ”maanalta” vapautetun kommunistisen liikkeen paikallisosaston riveihin. Tässä vuosikokouksessa tehtiin päätökset jäsenmaksujen ajantasalle saattamiseksi ja yhdistyksen rekisteröinnistä sekä päätös yhtyä Kirkonkylän Työyhdistyksen kanssa, jolloin nimeksi tulisi Kärkölän Työväenyhdistys r.y. Yhdistyksen johtokunta kokoontui v. 1945 seitsemän kertaa ja jäsenkokouksia pidettiin kahdeksan. Vuoden toiminnalle antoi juoksevien asioiden lisäksi väriä tulevat kunnallisvaalit, joihin 15.8.1945 pidetyssä kokouksessa asetettiin ehdokkaiksi Eino Ahonen, Kalle Ahonen, Kalle Romppainen, Armas Lahtinen, Hulda Wallenius ja Helmi Hyvärinen. Järvelän Työväenyhdistyksen herätyskokouksessa 11.3.1945 todettiin myös, että yhdistyksen alkuajan puheenjohtajana toiminut Olavi Tuura oli kohdannut ”sankarikuolema” 16.8.1941, siis jatkosodan alkuvaiheessa. muita verrattavia menetyksiä ei jäsenistön kohdalla ollut todettavissa. Vuoden 1946 alkuvuosi kului kokousten merkeissä päämääränä varsinaisen toiminnan aikaansaaminen. Anottiin lainoja tanssilavan rakentamiseen ja myönnettäviä päätöksiä tulikin Sos.dem.-piiriltä 20,000 mk, Lappilan Työväenyhdistykseltä 10,000 mk ja Kärkölän Säästöpankilta 20,000 mk. Joten rahoitusta alkoi olla kunnossa. Sitten Martti Vahovuoren kuorma-autolla haettiin Kirkonkylän työväentalolta betonipilarit, joiden varaan lava oli tarkoitus rakentaa. Lava tulikin rakennettua 250 m2:n laajuisena, niin että siinä järjestettiin avajaisjuhla 9.6.1946 ja edelleen kesäajan ollessa kyseessä järjestettiin tanssiaisia ym. tilaisuuksia sekä vuokrattiin lavaa oman paikkakunnan järjestöille. Lava oli alkuun ilman kattoa ja nykyisen pirtin paikalle rakennettiin lavan kanssa samanaikaisesti pieni koppi, josta virvokkeiden ym. ravintolatarpeiden my ynti voiti in toimittaa. Vuoden 1946 aikana toiminta oli vireää, talvella se keskittyi pääasiassa kokoustoimintaan. Toiminta jatkui tähän tapaan aina kesäkuulle saakka. Tilimerkintöjen mukaan alkukesästä hankittiin rakennustarvikkeita mm. päreitä, lautoja ja tukkeja, pärekattonauloja ym. asiaan kuuluvaa. Puutavaraa oli hankittu myös Artturi Korvenrannalta. Näitä hankintoja piti tehdä, koska lava oli tarkoitus kattaa sopivan tilaisuuden tullen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla oli avajaisjuhla ja tanssit. Tanssiaisia näyttää järjestetyn kesän aikana 24 kertaa omatoimisesti. Näin toiminta jatkui totuttuun tapaan kesäajan tuloksellisena.  lavalla toimittiin ensi alkuun katottomana, mutta kuitenkin kattamistouhuun oli ryhdytty ja elo-syyskuuhun mennessä näytti siltä että työ oli seiniä lukuun ottamatta loppuunsaatettu. Tällä tavoin oli myös talvilumien pääsy pilaamaan lavan rakenteita suuremmilta osilta suojattu. Lavalle oli samanaikaisesti saatu asennettua sähkövalaistus. Mainittakoon vielä, että Kärkölän Säästöpankilta saatu laina oli suoritettu korkoineen vuoden loppuun mennessä ja kaikesta huolimatta tilinpäätös osoitti tilikauden ylijäämää. Maksettavia velkoja oli siirtynyt seuraavalle vuodelle piirin ja Lappilan Työväenyhdistyksen osalta. Vuosi 1947 kokoustoiminnan osalta toisti edeltäjäänsä, joten niitä pidettiin pääasiassa jäsenten kotona. Toukokuun 1 p:nä, siis vappuna oli alkurysäys, joka jatkui tanssiaisten muodossa kaiken kesää, jopa 3-kertaa viikossa. Vuoden 1946 loppupuolella perustettu V- ja U-seura Järvelän Jänne ry. sai osaltaan mahdollisuuden myös huvitilaisuuksien järjestämiseen lavalla, joten vauhtia riitti. Lavaa vuokrattiin lisäksi mahdollisuuksien puitteissa myös muille. Syksyä kohti edetessä tehtiin päätöksiä myös rakennustoiminnasta, joka koski nimitystä ”voimistelusali”. Tässä yhteydessä päätettiin purkaa aiemmin rakennettu ns. ravintolakoppi. Tämä toimenpide rakennuksen tekemiseksi onnistuikin niin, että yhdistys saattoi pitää siellä ensimmäisen kokouksen 19.10.1947. Vuosi 1948 jatkui toiminnoiltaan entistä tapaa noudattaen. Talven jälkeen kesällä järjestettiin tanssiaisia ja muita juhlia, kuten äitienpäivät ja niin edelleen. Vuosi oli myös 10-vuotisjuhlien aikaa ja järjestettiinkin juhla toukokuussa sopivin seremonioin. Muutoin kesän toiminta toisti edellistään ja oli menestyksekäs. Kun tarkastellaan yhdistyksen toimintaa tästä lähtien 10:n vuotiskausin, jatkuu se samanmuotoisena ja ei siitä osaa enempiä merkitä tähän. Toiminta oli ripeää ja tuottavaa kaikilta osiltaan. Vuodelta 1949 oli sikäli mainittavaa, että yhdistys osti silloisilta maanomistajilta Anni ja Mikko Karjalaiselta noin 9000 m2 maa-alueen, lavalta pohjoisen suuntaan. Menoksi kaupasta oli kirjattu 50,000 markkaa 30.4.1949 ja näin oli yksi etappi saavutettu ja omaa maata käytössä. Tähän alueeseen raivattiin myöhemmin kenttä ja siitä tuli suosittu paikka. Siinä pelattiin monet pesäpallopelit. Alue oli sellainen, että siihen saatiin täysimittainen kenttä tähän tarkoitukseen. Lavalla pidettiin myös seinän rakennustalkoot jossain vaiheessa ja tehtiin keveistä laudoista lunta pitävät seinät. Nämä seinät ovat vieläkin käytössä. Seinien alaosaan tu livat luuk ut, jotka voitiin tarvittaessa poista kesän aikana. Vuodella 1950 oli oma osuutensa yhdistyksen toimintaan ja voidaan siitä mainita mm. yhdistyksen maksaneen velkansa Lappilan Työväenyhdistykselle sekä Sos.dem. piirille. Myös oli merkitty, että oli suoritettu lainhuutomenoja Kirkonkylän yhdistyksen talosta, joten tämäkin asia näyttää selviävän. Kuluvana vuonna ostettiin myös kunnalta vuokramaa joka on pääasiassa yhdistyksen perustana oleva tontti. Vuonna 1952 kokoushuone (Metsäpirtti) sai tiilikatteen ja oli näin entistä ehompi. Toiminta jatkui aina miltei samanlaisena niin, että voitaneen todeta päästyn rutiiniin tahtiin joka vei yhdistyksen toimintaa eteenpäin aina vuoteen 1958, jolloin oli jälleen toiminnan yksi vuosikymmen umpeutunut. Tästä lähtien olikin suuntaa antavana nykyiselle toiminnalle entinen näky, joka osoittautui tulokselliseksi jatkossa. Vuoden 1988 yhdistyksen 50-juhlassa julkaistusta kirjoituksesta sähköiseen muotoon muuttanut yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Rantala (10.9.2009)